Tosiaan, ajokortinhan sain lopputalvesta. En  ole ollut asiasta kovin innoissani, sillä en todellakaan ole mikään hyvä kuski. Ehkäpä sen vuoksi en olekaan kailottanut ihmisille että "Hei, minulla on ajokortti." Joo, joillekin nuorille se voi olla iso juttu, minulle ei. Älkää käsittäkö väärin. En väitä, että olisi hölmöä intoilla ajokortista. Onhan se toisaalta ihan ymmärrettävää, vähän huvittavaa vain.

Suosin edelleen polkupyörää kulkuvälineenä. Kotoani matkaa ihmisten ilmoille on viisi tai kuusi kilometriä. Sen taittaa pyörällä hetkessä. Suosittelen pyöräilyä lämpimästi kaikille. <3

 

Lisäänpä vielä tuohon paikasta A paikkaan B liikkumiseen, että se on mielestäni ymmärrettävää, jos on kiire, huono sää, fyysisiä rajoitteita tmv.

Ehkä ihmettelette jyrkkää suhtautumistani amispopittamiseen, kaahailuun ja moottorinhuudattamiseen. Voinkin rehellisesti kertoa, että liikenteessä eniten pelkäänkin muita tienkäyttäjiä. Ajotaitoni ovat lapsenkengissä ja yritän olla varovainen, mutta muutkin voivat olla arvaamattomia. Etenkin kaahailijat, jotka arvioivat ajotaitonsa aika usein yläkanttiin. Onhan se varmaan kiva juttu, että omistaa vaikka sen ihQ Bemarin jolla pääsee lujaa ja ääntäkin lähtee, ja tottakai on hauskaa herättää huomiota, mutta eiköhän kuitenkin kannattaisi ottaa muutkin ihmiset huomioon?

Mitä popittamiseen tulee, niin miksi musiikkia on kuunneltava niin, että muutkin kuulevat? Melusaaste on joku ihanne, vai? Olisin naiivi, jos väittäisin musiikin kuuntelemisen olevan pois keskittymiskyvystä, mutta omalla kohdallani asia on niin.

Loppuun sanon, että kukin tekee asioita tyylillään, eikä muiden tarvitse aina ymmärtää. Minun mielestäni on hölmöä ja erityisesti vaarallista kaahailla, jonkun mielestä on tyhmää pitää blogia. Siinä se. Mielipideasioista ei sovi kiistellä.

Terveisin: Täti joka ajaa mummotyylillä