Pitkästä aikaa voisin kirjoittaa tänne kuulumisiani. On ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Odotin hyvää alkua tälle vuodelle.
Koirani, Nelli, sairastui vakavasti. Vaikka se kuinka yritti hoitaa päivittäiset rutiininsa, se ei enää ollut entisensä.
Meidän oli tehtävä vaikea päätös. Nelli oli vietävä eläinlääkärille lopetettavaksi. Ei olisi ollut oikein antaa sen kärsiä vain siksi, että meidän oli niin vaikea luopua siitä.
Minä olin se, joka vietti viimeiset hetket koiran kanssa. Pidin sitä sylissä, kun se oli peloisaan. Se oli sylissäni myös silloin, kun odotimme rauhoittavan aineen vaikutusta.
Katsoin vierestä, kun koirani nukkui pois toisen aineen vaikutuksesta.
Tunsin, kun se lakkasi hengittämästä.
Kannoin kuolleen koirani pois.
Kuoleman jälkeen tyhjyydentunne. Mitä seuraavaksi? Mitä järkeä olisi itse olla elossa, kun se, jolla on elämässäni eniten ollut merkitystä, on poissa?
Nyt olen kuitenkin alkanut hyväksyä asian, mutta toisinaan herään karuun todellisuuteen ja muistan mitä oli ennen ja mitä ei tulisi enää koskaan olemaan.
Pahimmalta tuntuu ajatella, että vain minä olin Nellin kanssa, kun sen täytyi kuolla. Olisi ollut helpompaa, jos kaikki sille rakkaat ihmiset olisivat olleet sen ympärillä. Valitettavasti se ei kuitenkaan ollut mahdollista. Töitä..koulua...sisko Helsingissä...isä eläinlääkärin vastaanoton odotushuoneessa.
Nyt on vain muistoja.
Olen kiitollinen, että saimme viettää 12 vuotta yhdessä.
Lepää rauhassa, rakkaani. <3
***
Minun elämäni jatkuu yhä. Kaipa sitä voisi sanoa, että vielä on koko elämä edessä.
En ole koskaan ajatellut, että elämäni olisi mielenkiintoista tai että olisin itse mielenkiintoinen henkilö. Ilmeisesti joidenkin mielestä sitten on, koska hiljattain kävi ilmi, että kahdella henkilöllä on pakonomainen tarve seurata tekemisiäni.
Esimerkiksi keskustelufoorumillakaan en saa olla anonyyminä, sillä kyseiset henkilöt tietävät nimimerkkini (no okei, aika moni muukin taitaa tietää). Sieltä he etsivät kirjoittamani viestit.
Ehkä joidenkin olisi jo korkea aika päästää irti minusta. :)
Ja ihan periaatteen vuoksi käytän yhä keskustelufoorumilla sitä samaa nimimerkkiä.
***
Ja nykyään elämäni on ihan mallillaan. Olen saanut huomata, ettei kaikki välttämättä olekaan sitä, miltä aluksi vaikuttaa, ja sen etten olekaan aina oikeassa. :-D
Tulevaisuutta en jaksa sen tarkemmin suunnitella, ainakaan tällä hetkellä.
***
Päätin jopa piristää itseäni hieman ja varasin ajan kampaamoon. Ensi maanantaina pääsen eroon ylimääräisistä hiuksista. : D
Ja näin menee nykyään.
Kiitos ja kuulemiin.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.